16.10.2013

Laihdutuspalkintoja

Tajusin, että kaikillahan on aina jotain palkintoja tässä diettihommassa. -3kg ja saa vaikka kasvohoidon (ai keneltä, no sen urpon miehen kuuluis se ostaa ja kannustaa, mut ei se mitään osta, ite on ostettava, ja jos se ostaa, ni ei oo puhtaat jauhot pusseissa!), -5kg ni joku uus rääsy tai vastaavaa. 

No, aattelin et jotain palkintoa tarttis nyt saada jo heti tähän alkuun. Sellasta starttipalkintoa, et vois miettii lähteekö koko rumbaan. Ostin itelleni uuden takin. Tai no kaks takkia, mut toinen on aika perseestä, ei siitä sen enempää. Näytän siinä entistäkin paksummalta. Toinen sitte taas on pieni. Ostin liian pienen takin. Kyllä se vetoketju mahtu kiinni, mut sit ku sen kisko kiinni, taskujen nepparit ponnahti auki. Niin tai sit niis oli joku automatiikka, pitääki tutkia vielä. Mut se on niin kiva takki, sellanen karvahupputakki. Ostin salaa tolta ukolta tietty. Ku ei se tajuis. Tajuis ehkä takin. Muttei liian pientä takkia. Vielä vähemmän tajuis liian pienen ja (sen mielestä) liian kalliin takin yhdistelmän. 

Älkää ny luulko, et tossa oon minä, ei meinaan näytä takki mun päällä noin väljältä. Eikä mulla mitään huulipunaakaan ikinä oo, et sen puoleen... 



No sen takia ostin sen salaa ja piilotin kaappiin. Hannan kanssa arvioitiin tilanne, et se oli järkevä ostos, siihen äkkiä saa laihdutettua ittes. Sit on talveks hieno takki. Mulla onkin noita pieniä takkeja nyt useempi, muut on vanhoja. Muistaakseni joskus on sopineet. Voisinki kuvata ne kaikki, haluutteko nähdä? No ihan sama, kuvaan kuitenki. Voin sitte leijua sopivilla takeilla talvella ja laittaa uusia kuvia. Ei kukaan kuitenkaan usko, että ne sopis mulle vielä joskus. Eikä varmaan kyl sovikkaan.

 
Pinkki adidastakki: ihan helvetin kiree, tissien kohdalta ei mee kii, hengittää ei pysty.

 Toi ruskee on se uus, Hilfigerin Tommyn takki, taskut ei täs oikein näy, mut auki on taskujen nepparit, on kultasempi luonnossa, painelin jotain kuvankäsittelynappeja, varmaan siinä toivossa et kuvat ois epäselvempiä mut takin väri vaan muuttu rumemmaks.

 Kirkkaan punanen on mun lemppari, Puman kevyt toppis, kantajansa on vähemmän kevyt. Toi meneeki ruhtinaalliset 5cm kii, ai hurja. Vaatii jotain miinus 15kg prkl että mahtus.

 Turkoosi toppaliivi on vuodelta oravannahka , joku hennesin varmaan, taju melkein lähti ku vedin kii, ton verran meni. No ei sen puoleen, en tykkää toppaliiveistä, olkoot.

Naama ny ei ollu oikein ollu kuvauskunnossa ni rajasin veke, hammaslääkäristä just tulleena, puol nuppii puudutettuna ja ei niin hilpeet fiilikset, näky naamasta. Toisaalta, ei sitä kukaan tänne kaivannukkaan, miks mä sitä selittelen miks naama ei näy, jos näkyis ni oiski seliteltävää. Niin ja kuvat ei tee oikeutta, sivukuvat ois ollu muhkeemmat, ei toi etureppu oikein erotu näin eestäpäin.




Hah, löyty facebookin kätköistä. Helmikuu 2008 ja takki on kiinni. Noi mun superlempparihousutki näköjään jalassa. Tuol ne on kaapissa, jos joskus mahtuis. Ei nouse varmaan ees ylös asti. Naama on erikoine, ooks mä ollu ton näkönen? Voi kurja. Onneks en oo enää. Jonkun verran kirpasee kattoa noita Puma-takkikuvia samaan aikaan. Noooh...keväällä toi on päällä ja kiinni. 


Toinen starttipalkinto on uus laukku. Tai oikeestaan ostin kesällä jo uuden laukun starttipalkinnoks, mustan Guessin laukun, mut kyllästyin siihen jo. Tai en kyllästyny oikeestaan, vaan se on liian hieno mun tyyliin. En nääs oo mikään hieno rouva. Pikemminkin sellanen rönttäpirkko. No, se on myynnissä nyt, jossain väsyneellä facebook kirppiksellä (että mä vihaan niitä fackirppiksiä!!!!!!) (niistä tulis kepeesti oma postaus) (mut antaa nyt olla :D ). Ja se oli huono starttipalkinto, kunnei mikään kesällä startannu. Anyway, samantien kun laukku on myyty, ostan uuden.  

Tässä vanha myynnissä oleva....(juu kyllä piilomainontaa, eli haluuks joku ostaa:D )


No, en tietty malttanu odottaa, että vanha laukku ois menny kaupaks, vaan oon nyt kahden laukun koukussa. Onneks miehet ei niin kiinnitä huomioo, mikä laukku rouvalla keikkuu olalla, vois vähän tulla sanomista. 

Tässä uusi. 


Musta noi on hyvät starttipalkinnot, laukku ja takki, okei kaks takkia, mut oikeesti, se toinen ei oo mikään palkinto eikä kannustin, vaan kamala riepu. Ja nää toimikin: kävin spinningissä. Hurraa. Nyt pitäis miettiä ne varsinaiset palkinnot miinuskiloista. Mulla on aika kova matkakume, hiukan joka suuntaan... New Yorkiin. Lontooseen. Siitä keksinkin, että mun kilonkadotuspalkinnot on matkoja. Keväällä pääsen Lontooseen, kun on joku X määrä tippunu fläsää, kesällä NYCiin kun on taas jotain kiloi karissu. Ilmoitin nämä matkasuunnitelmat myös tolle rahakirstun vartijalle. Vastas mun mielestä ruotsiks. Ja suht ilosesti. Nauro ja sano JAA JAA. Eli suomeks (jollei joku tajuu ruotsii) et kyllä kyllä. Mä luulin et tästä asiasta käytäs neuvotteluja ja ois budjettiriihet ja kaikki siinä mukana, mut ei, pelkkä kyllä kyllä. Koskahan se varaa lennot? Matkalle on hankala salaa lähteä. Saattas huomata. Pyykkivuoresta ainakin.

Minä ja Hanna, ihan helvetin hyvännäkösinä ja hoikkina, ens kesänä täällä. Otetaan varmaan urpotki mukaan. Maksamaan kaikki shoppingit. 


Diettaamisen paras vaihe on ehdottomasti ostaa ja suunnitella palkintoja, ladata puhelimeen erilaisia painonpudotuksen seurantaohjelmia. Ja sit miettiä, et millä vitula nää zalandon laskut taas maksetaan!!??

Paska saitti. Ei kandee mennä tolle sivulle. 

3 kommenttia:

  1. Sulla on kyllä niiiiin hauska tyyli kirjottaa. Ihan vedet silmissä nauran joka kerta !! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää kommentti oli tullu meille kaks kertaa, tietty julkasinkin sen kahdesti kun oli kehuja. Kiitti. Mut ooksä miettiny et onks sulla kaikki kotona, kun luet tätä blogia yleensäkin? No ei ny, kiva et meillä on yks lukija. Hurraa Anu <3

      Poista
  2. Sulla on kyllä niiiin hauska tyyli kirjottaa. Ihan vedet silmissä nauran joka kerta ! :D :D

    VastaaPoista