3.12.2013

Pikkujoulusäätämistä

Asiahan meni nyt niin, että varasimme tässä jokin aika sitten kylpyläreissun viime lauantaille. Iiihanaan kylpylään, suunnitelmissa kasvohoitoja, jalkahoitoja, kuorintaa ja kosteutusta, naisten juttuja ilman mukeloiden ja miesten kitinää. Hiljaisuutta ja rauhaa, omaa aikaa. Aivan valtava kihinä ja innostus, odotimme reissua kuin mummo puuroa.
 
No, jännä juttu. Mikään ei mene niin kuin suunnittelee. Ainakaan meillä. En tiedä, onko se hyvä vai huono, mutta ei elämä ainakaan tylsää ole.
 
Sovimme, että lähdemme puolenpäivän jälkeen. Klo 12 on hyvä. Ehditään sitten ajoissa perille, kun matkaa on kuitenkin toistasataa kilometriä. Ehditään vähän nauttiakin...
 
Eikun lähdetäänkin vasta kahdelta. Ei millään ehdi ennen sitä.
 
Klo 14.00 Tässä menee vielä aikaa. Tavarat vielä pakkaamatta, mutta ei se mitään. (Onneksi Iina oli vielä ruokakaupassa, kassalla tosin.) Lähdetään kohta. Joo. Lähdetään vaan.
 
Klo 16.00 Molemmat MELKEIN valmiita.
 
Klo 16.30. Auto kuin iglu, umpijäässä, sen pitää sulaa hetken aikaa. Eikö sitäkään voinut yhtään aiemmin vaikka käynnistää, kauhea skrapaaminen. Voi tsiisus.
 
Klo 16.45. Vihdoinkin, molemmat kottaraiset auton kyydissä! Nyt nilkka suorana Mäkkäriin, molemmat nälkäkuoleman partaalla.
 
Klo 17.20 Äkkiä vielä shampanjaostoksille, ennen kuin menee kauppa kiinni! Pitäähän meillä olla hemmotteluhoitojen aikana myös hemmottelujuomaa.
 
17.35 Nooo, tässä on muuten Emotionkin, käydään siellä nopeasti. Kynsilakkoja... ihania uusia värejä. Pitäähän kynnetkin laittaa. Kultahippuja ja varpaisiin jotain sähäkkää.
 
17.45 Prisman puolelle hakemaan vähän jotain evästä. Tarvittaisiinko me siellä hotellihuoneessa jouluvalot? Tunnelmaa tuomaan. Äh, no, emmää osaa päättää. Ei oteta. Kauppakin menee justiinsa kiinni. Äkkiä pumpulia ostoskoriin ja menoksi.
 
18.01 Autossa parkkipaikalla. Katse toisiin. Jaaaaa nytkö pitäisi siis lähteä Naantaliin vai mitä. Ei millään jaksaisi. Sinne ajaakin melkein kaksi tuntia. Mitä kello on? Vieläkö sen voi perua???
 
18.03 Sähköpostia kylpylään. Hirveä migreeni, ei voi ajaa. Lääkitys päällä ja kaikki.
 
18.15 Ei sieltä kukaan s*%&## vastaa. Eikö ne lue sähköpostia? Varmaan joku harjoittelija respassa. Voi video. Pitääkö sinne ihan oikein soittaa? En soita. En minäkään. Enkä minä. Ei %??&## mitä nyt tehdään. Ei kyllä lähdetä ajamaan.
 
18.30 Tuumaustauko. Joudutaanko me lähtemään sinne? Jos joudutaan, niin ollaan sitten varmaan ensimmäiset kylpylävieraat kautta aikojen, jotka on PAKOTETTU sinne, naama norsunvitulla ja hirveä jorma otsassa. Ei ole varaa maksaa siitä huoneesta turhaankaan, pakko sinne on mennä, jos veloittavat huoneen joka tapauksessa. Tietenkin heillä on varauksen yhteydessä annettu luottokorttini numero, sieltä se sitten napsahtaa joka tapauksessa, mentiin tai ei. Voi v#?%&!!
 
18.40 Puhelinsoittoja. Kaikki myyntipalvelut kiinni, huomenna vasta joku vastaa, ei voi olla! Ei muka hotellillakaan kukaan vastaa. Miten voi olla??
 
18.45 JEEEEEEEE. Joku mies vastasi! Iiiihanaa, meidän ei tarvitse lähteä ajamaan!!! Sydän sydän sydän sille tyypille, olipa se ihku. Jos se olisi ollut nainen, niin varmasti olisi ollut pakko lähteä. Migreenissä ja muussa. Eli vitutuksessa. Olisi se migreeni siinä varmaan ihan oikeastikin tullut, kun olisi vituttanut niin ettei veri kierrä.
 
19.00 Mitäs sitten. No, Pori Vaakunan respaan notkumaan. Oisko mittää huonetta vapaana...? Ai on vai. Jaaaaa, no me otetaan se. :)))
 
Että näin meidän kylpyläviikonloppu sitten alkoi. Pikkujoulut... siitä lisää sitten kun ehdin taas koneen ääreen. Tää on niin tätä. Olen myöhässä taas. Eli soronoo, palataan kuulolle!
 
-Hanna-
 
 
 
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti